Maanantai 15.5

Lauantai-ilta meni sitten mököttäessä yhdeksään asti, kunnes vihdoin lapset antautuivat unille. Sitten räjähtivät padot ja vuodatin miehelle kaiken, mikä parina viime viikkona on jäänyt mieleen painamaan ja urputin unentarpeestani ja siitä kun mies ei musta välitä ja ja... Kerrassaan joutavaa ruikutusta. Mutta olipahan sillä sentään jotain vaikutusta, mieskin tuntui ihan miettivän asioita ja totesi, ettei voi tietää miltä musta tuntuu jollen sitä sano. Ihan oikeassahan tuo oli, mutta missä välissä puhumme, jos hän joka toinen ilta on lasten nukahdettua töissä ja joka toinen ilta niin väsynyt, että kaatuu sänkyyn jo ysiltä? Isommat kuuntelevat jo niin haukkana, etten heidän kuullensa halua jutella mitään. No, riita puhdisti ilmaa vaikkemme kaikkia asioita ihan selviksi saaneetkaan.
Äitienpäiväaamuna sitten tönin isännän hereille Ässän alkaessa kiekumaan ja jäin itse hyvillä mielin petin pohjalle koisimaan. Isäntä tosin oli napannut oman peittonsa mukaan ja torkkunut sohvalla lasten touhutessa omiaan, mutta niinhän minäkin tein eilen. En siis voinut herneitä nenään vetää ;) No, onneksi kaikki olivat kunnossa pientä vesivahinkoa lukuunottamatta, kun isäntä oli unohtanut nostaa koirien juomakupin lattialta Ässä-termiitin tieltä. Kesä kuivaa minkä kastelee.
Heräsin sitten klo 11 ja yllätys oli melkoinen, kun keittiönpöydällä odotti iiiso ruusupuska, kuohuviinipullo sekä pari korttia. Lasten kortit oli isäntä unohtanut nostaa pöydälle, mutta muistuttaessa hän nekin nosti esiin. Olin todella otettu, sillä mies oli tällä kertaa ottanut onkeensa mun toiveen ja järjestänyt hiustenleikkuun ja kasvohoidon lahjaksi! Nyt pitääkin varata aika sinne niin pääsee "kaunistautumaan". Saa nähdä raaskinko leikkuuttaa jotain uutta mallia vai tasaanko vain näitä haivenia lyhyemmiksi, mulla kun ei kuitenkaan ole aikaa ja rahaa joka kuukausi käydä kampaajalla.
Toivuttuani yllätyksestä söin leivän aamupalaksi ja ruokin Täpsän, mies varasi pöydän Amarillosta kolmeksi. Kaupungille lähdimme jo kahden maissa, ajelimme sunnuntaiajelua ensin keskustassa ja sitten menimme torille pyörimään. Kamalan kova tuuli pakotti aika pian suuntaamaan ravintolaan, jossa onneksi pääsimmekin jo pöytään vaikka kello oli vasta 14.35. Ihan hyvä niin, sillä ruoissa oli tunnin odotusaika ruuhkan takia. Mikään kiire meillä ei tosin ollut, menimme rauhassa istuskelemaan pöytäämme, rupattelimme odottaessa ja lapset touhusivat leikkipaikalla. Yllättävän hyvin osasivat käyttäytyä, ainoastaan Täpänen meinasi välillä hermostua kun oli niin väsynyt. Ajallaan saimme ruuat nenän eteen ja uuuh, että oli taas hyvää. Pikkuneiti ja nuori herrakin söivät lihapulla-lautasensa liki tyhjiksi, ainoastaan salaatit jäi :D Täydet pisteet sai ravintola myöskin palvelusta, tarjoilija oli ystävällinen ja olosuhteisiin nähden ripeä. Ehdottomasti menemme tuonne uudestaankin (kunhan rahatilanne antaa myöten).
Syömästä tultua kävimme pikaisesti ostamassa ABC:lta jäätelöpaketin ja ajoimme anopin luo äitienpäiväkahville. Nuori herramme sai samalla tukanleikkuun ja näyttääkin nyt aivan eri pojalta. Neiti uhkasi jäädä mummolle yöksi, mutta kun kyselimme haluaisiko hän todella jäädä, muuttui ääni kellossa eikä hän halunnutkaan. Sovimme kuitenkin mummon kanssa, että kesällä katsomme yökyläilyä ihan vakavasti.
Kotiuduimme kylästä vasta lähempänä yhdeksää, joten lapset saivat vain pikaisen iltapalan nenänsä eteen ja sitten kipin kapin petiin. Tuskin oli ehtinyt viimeisen valvojan silmä umpeutua kun isäntä jo avasi viinipullon. Sitä sitten kilisteltiin ja maisteltiin, hyvän viinin oli tällä kertaa mies valinnut, puolikuivaa Deinhardia. Siinäpä se ilta menikin, nukkumaan pääsimme vasta yhden maissa. Ihan kiva ilta, vaikkei mitään erikoista ollutkaan.
Aamu valkeni tänään vasta yhdeksän maissa, oleskelupäivä tiedossa kaupassakäyntiä lukuunottamatta. Huomenna taas meidän arki alkaa kun lapset täytyy kiikuttaa hoitoon jo kahdeksaan, mutta saanpahan samalla itsenikin liikkeelle ja pääsen kaverille kylään. Saatan ehkä jopa ostaa hältä hahtuvaa kuopuksen villapöksyjä varten... ;) Jostain syystä nyt himottaisi muutenkin neuloa kun saisi vaan aikaiseksi, anoppi nimittäin lahjoitti mulle jotain ikivanhoja lankojaan mitä ei tarvitse itse. Muutamaa eri väriä mohair-lankaa, 4 kerää beigeä puuvillalankaa ja jotain Teddyä... Iso pussillinen kaiken kaikkiaan, eiköhän nuo jonnekin tule käytettyä.
Mutta jooh, täytyisi varmaan tehdä muutakin kuin istua koneella, kuten esimerkiksi kirjoittaa kauppalistaa. Siispä tuumasta toimeen!