Lauantai 29.4

En ymmärrä mikä mun hyvin nukkuviin, kiltteihin ja tasaisiin (hah!) lapsosiin on oikein mennyt. Tai no nuorimman valvomiset ymmärrän kyllä paremmin kuin hyvin, kipeänä ollessa unikin on katkonaista ja olon ollessa tukossa nukkumisesta ei kerrassaan tule mitään. Mutta nämä isommat. Jestas, kun pitää LAUANTAIaamuna nousta ennen seitsemää kiekumaan! Ja vieläpä eivät osaa leikkiä hiljaa vaan alkaa sen päiväinen mekastus, tavaroiden paukutus ja huuto. *painokelvottomia sanoja*
Nyt koko roikka istuu tuolla telkkarin ääressä lastenohjelmia tuijottamassa, vaikka kyllä tekisi mieli laittaa joka iikka pikapostina Siperiaan. Oppisikohan nuo siellä vähän käytöstapoja ja tulisi säyseämpinä ja paremmin nukkuvina takaisin? Tai ehkä vaan tyydyn ostamaan lastenhuoneeseen kunnon pimentävän kaihtimen ja köyttämään lapset sänkyihinsä kiinni, jeesus-teippi suun edessä. (Älkää soittako lastensuojelua, tämä on vain Erittäin Kiukkuisen vajaa 5 tuntia nukkuneen ärrimurri-äidin uhkailua, jota ei kuitenkaan tulla koskaan toteuttamaan.)