Lauantai 31.12

Niin se vaan tämäkin vuosi vierähti. Pian saamme heittää hyvästit vuodelle 2005 ja toivottaa tervetulleeksi uuden, toivottavasti paremman.

Vuoteen 2005 mahtui monenlaisia hetkiä, niin iloisia kuin rankkojakin. Muutto tammikuussa, vauva syntyi toukokuussa, kesä meni tuskaillessa sappikivien kanssa. Haimatulehdus heinäkuussa vauhditti leikkaukseen pääsyä, mistä pikkuhiljaa kuntoutuessa alkoi elämäkin maistumaan (ja ruoka). Lokakuussa alkoi nuorin koiramme agilityharjoituksensa, kerran viikossa treenaten. Kiinteiden myötä alkoi pikku Vauvamme saada entistä enemmän masuvaivoja, joten loppuvuosi on mennyt kiellettyjä ruoka-aineita bongatessa, allergioita epäillessä. Muutamia sairasteluita, mahatauteja ja flunssia mahtuu vuoteen.

Joulun vietimme mummolassa, ok-talossa kaupungin laitamilla. Tunnelma oli ihan, no, sellainen kuin se nyt voi olla. Kohtalainen, ei tapeltu mutta ei nyt suorastaan ilo ollut ylimmilläänkään. Helpotuksesta huokaisin kun auto kohti kotia starttasi sunnuntaina, selvisimme kunnialla reissusta! Pukki kävi, lapset olivat olleet kilttejä (lahjamäärästä päätellen) ja ruokaakin oli (tai siis olisi ollut jos olisin voinut syödä) riittävästi. Jo viime viikolla pojat alkoivat niiskuttaa ja yskiä. Joulunseutuun flunssa paheni, isommalla oli kuumetta jouluaattona ja -päivänä ja pienempi alkoi rohista sunnuntain tienoilla. Torstaina käytin sitten poijjaat lääkärissä, tuloksena keuhkoputkentulehdus ja antibioottikuurit päälle.

Nyt ei oikein ajatus luista, joten taidan jättää kuulumiset tähän. Ahdistuneena tulee herkästi vain valitusta.

Hyvää uutta vuotta kaikille!