Tiistai 20.12

Pikkujoulut tuli ja meni. Pääpiirteittäin oli ihan hauskaa, mitä nyt alkuillasta tunsin itseni erittäin ulkopuoliseksi ja "ei-toivotuksi". Oman pään sisäiset kummitukset siis jylläsivät oikein urakalla. Meitä kun oli vain 5 äiti-ihmistä juhlimassa ja toki kaikilla muilla oli hienommat vaatteet ja parempi meikki kuin mulla. Ja kaikki muut osasivat käyttäytyä ja kaikki muut keskustelivat sivistyneemmin kuin minä. Aikani märehdittyäni tajusin, että samanlaisiahan he ovat kuin minäkin, ehkä hieman paremmin pukeutuneita mutta haitannooko tuo mittään. Ehkä rentoutumiseen auttoivat myös ne pari alkoholipitoista juomaa ;)

Missään vaiheessa iltaa en oikein osannut heittää mamma-modea pois päältä. Jutustelin toki muiden kanssa, nauroin ja tanssin, mutta vähän väliä mieleen tuli koti ja arki. Mitenkähän isi pärjää vauvan kanssa, onkohan pikkureppana kovin tukkoinen? Ehkä tämä on ihan ymmärrettävääkin, onhan vauva vielä pieni. Kuitenkin olisi mukavaa, että sen kerran kun tuulettumaan lähtee, sitä osaisi unohtaa arjen ja vain nauttia vapaudesta. Näitä kertoja kun ei nykyään enää ole niin helppo järjestää.

Puoliltaöin laitoin viestin miehelle ja kyselin kuulumisia. Hän kertoi, että vauva oli nukahtanut, mutta että maito oli lopussa pakkasesta. Apua! Fiilis meni tuolloin ihan kokonaan ja aloin valmistautumaan poislähtöön. Onneksi eräs tuttava sattui olemaan autolla liikenteessä ja pois lähdössä, joten sain häneltä kyydin kotiin. Ja kuinkas sitten kävikään! Sattuipa vauva nukkumaan neljään, söi lopun pakkasmaidon ja koisasi klo 9.30 asti! No, positiivinen asia aikaisessa kotiintulossa oli aamun suhteellisen hyvä olo.

Jouluvalmisteluita

Joulu lähestyy pelottavan nopeasti. Jotenkin en tänäkään vuonna oikein ehtinyt hahmottamaan koko ajankulkua, "se vaan tuli jostain". Joulukoristeita en ole kamalasti viitsinyt laittaa, valot ikkunassa ja muutama kynttilä on juhlistaneet meillä jouluntuloa. Onpahan vähemmän poiskerättävää aikanaan... Ja joka tapauksessa vietämme joulun äitini luona, niin turha on kotia kummemmin koristaa.

Tänään tein tiikerikakun vietäväksi äidin luo, sekä suklaamuromakeisia annettavaksi kaverille joululahjaksi. Ihan onnistuneita kai tuli ;) Tuolla ovat vielä murokarkit parvekkeella jähmettymässä, pitää vain muistaa ottaa jääkaappiin ennen nukkumaanmenoa. Joulutorttujakin tein aamulla pellillisen, mutta joku kummallinen tonttu ne kävi päivän aikana napsimassa suihinsa ;) Meillä näitä tonttuja riittää (isoin=minä se pahin).

Pari pientä pakettia odottaa vielä käärettään, pyykkiä täytyy pyörittää reissua varten ja huominen päivä menee pakatessa ja neidon kerhon joulu"juhlassa" (joulupolku koko perheelle). Olo on omituisen seesteinen, vaikka tekemistä riittää, saan ne tehtyä jossain vaiheessa ILMAN STRESSIÄ. Tuntuu todella oudolle! Olen ilmeisesti liian tottunut siihen että joka juhlan alla olen stressaantunut ja kiukkuinen. Ei tässä seesteisyydessä toki mitään vikaa ole, ihmettelen vain :D

Kuuntelen Lauluyhtye Rajatonta ja nautin joulunodotuksesta. Iloista joulua kaikille! *<:)