Lauantai 29.10 

Huh, onpas rankka viikko takana. Olimme viime lauantaina anopin luona ja siellä neiti neljävee aloitti ripuloimaan ja oksentelemaan. Seuraavakin päivä meni ravatessa potan ja sängyn väliä, illalla hän meni nukkumaan joskus kahdeksan maissa. Yöllä tarjottiin pariin otteeseen mehua ja vettä (kuumetta koko ajan 39 astetta), mutta neiti ei vain suostunut juomaan. Maanantai-iltapäivään mennessä huolestuimme, kun huomasimme että mehua oli mennyt vain 4dl edellisillasta. Tyttö oli muutenkin aivan väsyneen oloinen, nukkui vain (oli noussut sängystä vain yhden kerran pissalle).
Päivystykseen menimme viiden maissa illalla, jossa lääkäri totesi tytön lievästi kuivuneeksi. Ohjeeksi saimme juoda Osmosalia 5dl parin tunnin sisällä, jos tämä onnistuisi niin pääsisimme kotiin. Tyttöparka otti kulauksen - ja oksensi samantien ulos myös aiemmin juomansa 0,5dl mehua. Niinpä mies jäi neidin kanssa osastolle, kamalan reipas yritti pikkuinen olla vaikka selvästi koskikin mahaan.
Tiistaina M olikin sitten jo parempi, yhä voipunut ja väsynyt, mutta suostui jo juomaan kun "pelotteena" oli uusi sairaalareissu. Illalla sitten jo leikki aivan kuin ennenkin ja pikkuhiljaa alkoi ruoka maistumaan :) Keskiviikko meni vielä toipuessa, torstaina alkoi maha olla normaalilla, niin sitten sairastui pikkuveli. Pieni vauva-parka sai kuumeen ja ripuloi vaippoja tasaiseen tahtiin. Kamalaa oli katsoa pienen pahaa oloa, kun ei voinut mitenkään auttaa :( Koetin sitten vaan imettää runsaasti. Välillä kakka oli aivan vihreää, vaahtoavaa nestettä. Tänään on ollut jo parempi päivä Vauvalla, mutta edelleenhän tuolle kovin tiuhaan saa sontavaippoja olla vaihtelemassa.
Tänään sitten aloitti kunnolla keskimmäinen. Johan tuo maha oli jo parina iltana löysä hänelläkin, mutta tämänpäiväinen oli jo selkeästi ripulia. Voi itku. Jo viikko sairastettu ja vielä ainakin muutama päivä olisi pakollista sisälläkököttämistä lapsilla! Alkaa jo hermot repeillä niin äidiltä kuin lapsiltakin, jälkimmäiset keksivät jos jonkinmoista tekemistä aikansa kuluksi. Tänäänkin kantoivat vettä kylppäristä eteiseen, kun isi ja äiti rentoutui Avaran luonnon parissa. Huoh. Ei pitäisi koskaan tuudittautua siihen uskoon, että lapset hiljaa ollessaan ovat kiltisti. No, vettähän se vain.

***

Mulla oli jo aikoja sitten varattu kalenteriin tälle päivälle erään mammaporukan issikkavaellus Rantasalmilla, Elämysten ja ystävyyden kartanolla. Olin jo aivan varma, etten pääse koko retkelle mukaan, mutta onneksi onni oli myötä enkä ainakaan toistaiseksi sairastunut itse mahatautiin. Reissu olikin aivan mahtavan ihana, todellakin Elämys! Sää suosi, aurinko paistoi ja asteita oli muutama plussan puolella, hevoset olivat osaavia ja seura mukavaa! Unohtamatta uskomattoman upeaa opastusta! Täyden kympin arvoinen vaellus!
Ratsastin n. 16-vuotiasta Islannista tuotua heppaa, Glennaa. Kovin oli innokas menemään porukan mukana, mieluiten aivan kärkijoukoissa, mutta sain jotenkuten pidettyä aisoissa ;) Laukatessa sain kyllä pidellä kaksin käsin kiinni hevosen harjasta välttääkseni tippumisen, ensimmäisellä kerralla Glenna läksi niin yllättäen laukkaan etten ehtinyt tehdä mitään. Aivan mahtava tunne kyllä, kun hevonen pistää täysillä laukaksi, tuuli ujeltaa korvissa ja maisemat vilisee ohi! Myöskin töltti oli Glennalla upea. Melkeinpä yhtä tasaista kyytiä kuin kotisohvalla istuisi ;) Suosittelen kaikkia kokeilemaan, ketä vähänkin kiinnostaa!
Nyt sohvalle kullan kainaloon, väsyttää mutta BB on pakko katsoa tänään. Perdöön synttärit nähkääs ;) (ai kuinka niin Big Brother -fani??)