Lauantai 29.10
Huh, onpas rankka viikko takana. Olimme viime lauantaina anopin luona
ja siellä neiti neljävee aloitti ripuloimaan ja oksentelemaan.
Seuraavakin päivä meni ravatessa potan ja sängyn väliä, illalla hän
meni nukkumaan joskus kahdeksan maissa. Yöllä tarjottiin pariin
otteeseen mehua ja vettä (kuumetta koko ajan 39 astetta), mutta neiti
ei vain suostunut juomaan. Maanantai-iltapäivään mennessä huolestuimme,
kun huomasimme että mehua oli mennyt vain 4dl edellisillasta. Tyttö oli
muutenkin aivan väsyneen oloinen, nukkui vain (oli noussut sängystä
vain yhden kerran pissalle).
Päivystykseen menimme viiden maissa illalla, jossa lääkäri totesi tytön
lievästi kuivuneeksi. Ohjeeksi saimme juoda Osmosalia 5dl parin tunnin
sisällä, jos tämä onnistuisi niin pääsisimme kotiin. Tyttöparka otti
kulauksen - ja oksensi samantien ulos myös aiemmin juomansa 0,5dl
mehua. Niinpä mies jäi neidin kanssa osastolle, kamalan reipas yritti
pikkuinen olla vaikka selvästi koskikin mahaan.
Tiistaina M olikin sitten jo parempi, yhä voipunut ja väsynyt, mutta
suostui jo juomaan kun "pelotteena" oli uusi sairaalareissu. Illalla
sitten jo leikki aivan kuin ennenkin ja pikkuhiljaa alkoi ruoka
maistumaan :) Keskiviikko meni vielä toipuessa, torstaina alkoi maha
olla normaalilla, niin sitten sairastui pikkuveli. Pieni vauva-parka
sai kuumeen ja ripuloi vaippoja tasaiseen tahtiin. Kamalaa oli katsoa
pienen pahaa oloa, kun ei voinut mitenkään auttaa :( Koetin sitten vaan
imettää runsaasti. Välillä kakka oli aivan vihreää, vaahtoavaa
nestettä. Tänään on ollut jo parempi päivä Vauvalla, mutta edelleenhän
tuolle kovin tiuhaan saa sontavaippoja olla vaihtelemassa.
Tänään sitten aloitti kunnolla keskimmäinen. Johan tuo maha oli jo
parina iltana löysä hänelläkin, mutta tämänpäiväinen oli jo selkeästi
ripulia. Voi itku. Jo viikko sairastettu ja vielä ainakin muutama päivä
olisi pakollista sisälläkököttämistä lapsilla! Alkaa jo hermot repeillä
niin äidiltä kuin lapsiltakin, jälkimmäiset keksivät jos jonkinmoista
tekemistä aikansa kuluksi. Tänäänkin kantoivat vettä kylppäristä
eteiseen, kun isi ja äiti rentoutui Avaran luonnon parissa. Huoh. Ei
pitäisi koskaan tuudittautua siihen uskoon, että lapset hiljaa
ollessaan ovat kiltisti. No, vettähän se vain.
***
Mulla oli jo aikoja sitten varattu kalenteriin tälle päivälle erään
mammaporukan issikkavaellus Rantasalmilla, Elämysten ja ystävyyden
kartanolla. Olin jo aivan varma, etten pääse koko retkelle mukaan,
mutta onneksi onni oli myötä enkä ainakaan toistaiseksi sairastunut
itse mahatautiin. Reissu olikin aivan mahtavan ihana, todellakin
Elämys! Sää suosi, aurinko paistoi ja asteita oli muutama plussan
puolella, hevoset olivat osaavia ja seura mukavaa! Unohtamatta
uskomattoman upeaa opastusta! Täyden kympin arvoinen vaellus!
Ratsastin n. 16-vuotiasta Islannista tuotua heppaa, Glennaa. Kovin oli
innokas menemään porukan mukana, mieluiten aivan kärkijoukoissa, mutta
sain jotenkuten pidettyä aisoissa ;) Laukatessa sain kyllä pidellä
kaksin käsin kiinni hevosen harjasta välttääkseni tippumisen,
ensimmäisellä kerralla Glenna läksi niin yllättäen laukkaan etten
ehtinyt tehdä mitään. Aivan mahtava tunne kyllä, kun hevonen pistää
täysillä laukaksi, tuuli ujeltaa korvissa ja maisemat vilisee ohi!
Myöskin töltti oli Glennalla upea. Melkeinpä yhtä tasaista kyytiä kuin
kotisohvalla istuisi ;) Suosittelen kaikkia kokeilemaan, ketä vähänkin
kiinnostaa!
Nyt sohvalle kullan kainaloon, väsyttää mutta BB on pakko katsoa
tänään. Perdöön synttärit nähkääs ;) (ai kuinka niin Big Brother
-fani??)
lauantai, 29. lokakuu 2005
Kommentit