Torstai 8.6

Pikku hiljaa alkaa tuntumaan siltä, että ehkä se elämä kuitenkin voittaa. Tein nimittäin eilen äärimmäisen hölmösti, kun söin pakkasesta talouskyljyksen, vaikkei paketissa lukenut pakastuspäivämäärää. Ilmeisesti pihvi oli mennyt huonoksi, sillä koko eilisen päivän oli vähän huono olo, sain ravata vessassa ja päätä särki todella kovaa. Nukkumaan mennessä puolen yön jälkeen oli vointi vielä suhteellisen normaali päänsärkyä lukuunottamatta, mutta klo 3.20 heräsin järkyttävään palelemiseen. Kun sain itseni kammettua ylös sängystä, pitikin jo kiiruhtaa vessaan laatoittamaan. Loppuyön torkuin sohvalla, kahden peiton alla palellen ja välillä hikoillen, vähintään tunnin välein vessassa ravaten. Aamulla olo oli jo todella huono, olinhan oksentanut kaiken syömäni pois eikä edes vesi tahtonut pysyä sisällä. Mittari näytti 38,58 astetta, mikä on mulle jo todella kova kuume kun yleensä en saa edes pientä lämpöä.
Nyt sain sentään vähän mustikkakeittoa ja Buranan pysymään sisällä, joten hieman on parempi olo. Varovasti koetan näkkäriä nakerrella, onneksi mies on tämän päivän kotona huolehtimassa Ässästä. Isommat ovat hoidossa. Ja täytyypä todeta, että onni onnettomuudessa että pihvejä oli vain se yksi kappale. Muuten olisi voitu olla oikeasti hätää kärsimässä, jos molemmat vanhemmat olisi petipotilaita yhtä aikaa.
Mutta nyt takaisin sohvalle huilaamaan, jospa tämä tästä.