Perjantai 6.1
Niin se vaan iski inha rs-virus kyntensä minuunkin. Olen nyt kaksi
päivää niiskutellut, aivastellut ja palellut eikä ainakaan toistaiseksi
osoita helpottamisen merkkejä. Lapset alkaa onneksi (?) parantua,
vauhtia vaan tahtoo puolikuntoiselle äidille olla turhan paljon ;)
Toivon todella että tämä jää muutaman päivän sairastamiseksi, ettei
neitosemme tarvitse toista kertaa olla pois odottamastaan kerhosta.
Eilenhän päiväkerho jäi väliin vuotavan nenän takia, mutta onneksi
lapset pääsivät ulos perhetyöntekijän kanssa. Minullekin koitti viimein
"vapaapäivä" pelkästään nuorimman kanssa, johan tässä edellisestä
perhetyöntekijän käynnistä ehtikin 3 viikkoa vierähtää. Normaalisti
meillä käy siis kerran viikossa täti auttelemassa lasten kanssa, vie
heitä ulos tai hoitaa minun menojeni ajan. Tämä on ennaltaehkäisevää
lastensuojelua, näin hienosti sanottuna ;D Suomeksi sanottuna tuetaan
minun jaksamistani äitinä, masennustaustaa kun on ennestäänkin.
Nyt kaupungin joutuessa supistamaan sosiaalipuolen menoja, laitetaan 10
perhetyöntekijää muihin hommiin, kuten vanhustyö, päiväkoti jne. Tästä
johtuen käynnit meiltäkin varmaan lakkaa, joten laitoimme hakemukset
kunnalliseen hoitoon menemään. Tarkoitus on laittaa 3v ja 4v pariksi
päiväksi viikossa hoitoon, jatkamaan ennaltaehkäisytyötä. En tiedä onko
tämä sitten kunnan mielestä säästöä, maksaahan toki päivähoitopaikatkin
maltaita ja näin ollen tarvitsevat lisää henkilökuntaa päiväkoteihin
lapsimäärän noustessa, mutta eipä ole minun murheeni. Tarpeeksi kauan
olen kotona sinnitellyt lasten kanssa ilman hoitopaikkoja. En vain ole
sellaista tyyppiä joka päivittäin vierailee lasten kanssa
kerhossa/kavereiden luona, jotta vilkkaat lapset saavat tarpeeksi
virikkeitä. Selittelyn makuahan tässä toki on, mutta olen päätökseni
tehnyt enkä kaipaa arvosteluita sitä kohtaan.
Pikkuinen
vauvani kasvoi taas eilen himpun verran lisää... Hän tajusi vihdoin
miten ryömitään :D Olen kyllä ihan hyvilläni että näinkin kauan vauveli
malttoi pysyä paikoillaan, mutta toisaalta taas oli riemukasta katsella
kun toinen oppii uutta. Onhan ikää kuitenkin jo yli 8kk. Esikoiseni
oppi ryömimään noin puolen vuoden kieppeillä, kun taas kakkonen lähti
jo 4,5kk iässä... Vähemmällä olen vauva-ajan päässyt kun lapsi ei liiku
;D
Ihanaiseni nukkuu vielä päiväunia, saa nähdä miten myöhäiseksi
yöunille meno venyy. Isommat pitäisi kohta alkaa valmistelemaan
sänkyyn, sillä A:lta jäi päiväunetkin tänään väliin ja meno alkaa olla
varsin vallatonta. Iltapalaa nassuihin, yöpuvut päälle ja hampipesulle
mars! Hyvää yötä ;)
perjantai, 6. tammikuu 2006
Kommentit