Perjantai 6.1

Niin se vaan iski inha rs-virus kyntensä minuunkin. Olen nyt kaksi päivää niiskutellut, aivastellut ja palellut eikä ainakaan toistaiseksi osoita helpottamisen merkkejä. Lapset alkaa onneksi (?) parantua, vauhtia vaan tahtoo puolikuntoiselle äidille olla turhan paljon ;) Toivon todella että tämä jää muutaman päivän sairastamiseksi, ettei neitosemme tarvitse toista kertaa olla pois odottamastaan kerhosta. Eilenhän päiväkerho jäi väliin vuotavan nenän takia, mutta onneksi lapset pääsivät ulos perhetyöntekijän kanssa. Minullekin koitti viimein "vapaapäivä" pelkästään nuorimman kanssa, johan tässä edellisestä perhetyöntekijän käynnistä ehtikin 3 viikkoa vierähtää. Normaalisti meillä käy siis kerran viikossa täti auttelemassa lasten kanssa, vie heitä ulos tai hoitaa minun menojeni ajan. Tämä on ennaltaehkäisevää lastensuojelua, näin hienosti sanottuna ;D Suomeksi sanottuna tuetaan minun jaksamistani äitinä, masennustaustaa kun on ennestäänkin.
Nyt kaupungin joutuessa supistamaan sosiaalipuolen menoja, laitetaan 10 perhetyöntekijää muihin hommiin, kuten vanhustyö, päiväkoti jne. Tästä johtuen käynnit meiltäkin varmaan lakkaa, joten laitoimme hakemukset kunnalliseen hoitoon menemään. Tarkoitus on laittaa 3v ja 4v pariksi päiväksi viikossa hoitoon, jatkamaan ennaltaehkäisytyötä. En tiedä onko tämä sitten kunnan mielestä säästöä, maksaahan toki päivähoitopaikatkin maltaita ja näin ollen tarvitsevat lisää henkilökuntaa päiväkoteihin lapsimäärän noustessa, mutta eipä ole minun murheeni. Tarpeeksi kauan olen kotona sinnitellyt lasten kanssa ilman hoitopaikkoja. En vain ole sellaista tyyppiä joka päivittäin vierailee lasten kanssa kerhossa/kavereiden luona, jotta vilkkaat lapset saavat tarpeeksi virikkeitä. Selittelyn makuahan tässä toki on, mutta olen päätökseni tehnyt enkä kaipaa arvosteluita sitä kohtaan.

Pikkuinen vauvani kasvoi taas eilen himpun verran lisää... Hän tajusi vihdoin miten ryömitään :D Olen kyllä ihan hyvilläni että näinkin kauan vauveli malttoi pysyä paikoillaan, mutta toisaalta taas oli riemukasta katsella kun toinen oppii uutta. Onhan ikää kuitenkin jo yli 8kk. Esikoiseni oppi ryömimään noin puolen vuoden kieppeillä, kun taas kakkonen lähti jo 4,5kk iässä... Vähemmällä olen vauva-ajan päässyt kun lapsi ei liiku ;D
Ihanaiseni nukkuu vielä päiväunia, saa nähdä miten myöhäiseksi yöunille meno venyy. Isommat pitäisi kohta alkaa valmistelemaan sänkyyn, sillä A:lta jäi päiväunetkin tänään väliin ja meno alkaa olla varsin vallatonta. Iltapalaa nassuihin, yöpuvut päälle ja hampipesulle mars! Hyvää yötä ;)